Ystävälle

                     

Vaikka vain hetken tässä elämässä

vieraili tuo pienoinen,

jälkeensä hän jätti sulle

aukon elämän suuruisen.

 

Ei hän ollut vielä mitään,

silti hän oli kaikki.

Kun suurta onnea lähdit hakemaan,

suuren surun saitkin.

 

Jos jaksa hän ei, pieni heiveröinen,

otat taakan itse sen kantaen.

 

Kauan häntä sait odottaa,

vain pienen hetken omanasi pitää.

Osa se on elämän kiertoa kai,

mutta ei sitä voi ymmärtää.

 

On käsissäs parantumisen avain,

vaikka sylisi nyt on tyhjä.

Maalaa sielusi suurimmat aaveet,

piirrä lopulta surusi synkkä.

 

Hän jaksanut ei, pieni heiveröinen.

Joudut elämään surusi kantaen.

 

Nouset mudasta pohjasakkaan. Sakasta kohti pintaa.

Ennen päivää, jona hänet taas kohtaat, on eessäs surua, iloa ihanaa.

 

Hän jaksanut ei, pieni heiveröinen.

Sinä jaksat surusi kantaen!
 

Vanha ystäväsi,
Äiti

Postilaatikolla ravaamista

                      

Odotellaan. Käydään postilaatikolla. Tyhjä. Odotellaan. Pähkäillään. Tarkkaillaan. Pohditaan. Rakastutaan. Innostutaan.

 

Odotellaan. Käydään postilaatikolla. Lehtiä ja laskuja. Puuhaillaan. Kehutaan. Hämmästytään.

 

Odotellaan. Tuskastutaan. Puuhaillaan. Pähkäillään. Käydään postilaatikolla. Veroilmoituksia, mainoksia, kortti. Parempi mieli. Puuhastellaan. Leikitään. Loruillaan.

 

Odotellaan. Tuskastutaan. Vihastutaan. Rakastutaan uudelleen. Puuhaillaan. Käydään postilaatikolla. Mainoksia. Ulkoillaan. Leikitään. Katsotaan kun lumi leijailee maahan. Tehdään lumiukko. Odotellaan. Kiireillään.

 

Odotellaan. Tarkkaillaan. Huolestutaan. Unohdetaan. Moikataan lumiukkoa. Käydään postilaatikolla. Mainoksia, laskuja. Petytään. Suunnitellaan. Leikitään. 

 

Odotellaan. Tuskastutaan. Puuhastellaan.

 

Odotellaan. Odotellaan. Vahdataan kelloa. Vahdataan postiautoa. Käydään postilaatikolla. Mainoksia, laskuja, kortti. KIRJE!

 

KIRJE! "Teille on varattu aika tarkastukseen..." Nyt tiedämme taas eteenpäin. Odotellaan.

 

Odotellaan..