tiistai 26. helmikuuta 2013

Loppu vai alku?


Yllättävän hyvin nukutun yön jälkeen herätyskello soi viideltä. Sydän pyytää päästä viereen ja nukahtaa melkein saman tien uudelleen. Äiti huokaa, sulkee silmänsä vielä hetkeksi ja nousee lopulta aamupesuille. Aamutoimet sujuvat nopeasti ja pian perhe on jo matkalla sairaalaan. Bussissa Sydän meinaa hermostua, tylsää vain istua paikoillaan.

Sairaalassa on hiljaista. Yövuoron hoitaja ottaa perheen vastaan ja pyytää vaihtamaan Sydämelle sairaalavaatteet. Sitten laitetaan kämmenselkiin puuduteaineet. Aineen päälle tulevat laput saavat Sydämen hermostumaan, aivan kuten laastaritkin. Haavat eivät haittaa, mutta laastarit aiheuttavat itkun. Hoitaja antaa vielä rauhoittavan lääkkeen ja pian Sydän unohtaa kämmenselkien iljetykset. Äiti käy nopeasti syömässä viereisessä huoneessa. Kun hän tulee takaisin, on Sydän jo lääkkeen vaikutuksen alla, tuijottelee kattoon ja naureskelee itsekseen.

Perhe odottelee tunnin. Sydän saa olla koko ajan sylissä, välillä Äitin, välillä Isin. Välillä Sydän on muissa maailmoissa, välillä hän hymyilee ja naureskelee Isille ja Äitille. Vanhempien tunteet vaihtelevat naurusta kyyneliin. Hetki on koittanut. Hoitaja tulee hakemaan perhettä. Siirtyminen leikkausosaston ovelle on lyhyt ja Äiti ja Isi hyvästelevät Sydämen osaston ovella. Sydän rutistaa nalleaan ja on rauhallinen. Hetki on Äitille ja Isille hirveä, mutta pian ajatukset jo siirtyvät tulevaan.

Puhelimen vilkuilu alkaa kahden tunnin kuluttua. Yli tunnin ajan Äiti odottaa ja odottaa. Kansallismuseon mittarit pitävät tikittävää ääntä. Ääni on juuri samanlainen kuin mitä Äiti oli kuulevinaan koko edellisen illan. Aivan kuin jollekin tikittäisivät viimeiset hetket. Puhelin soi.

Kirurgi ilmoittaa kaiken menneen hyvin. Sydämen eteisten välissä ollut reikä oli havaittu arvioitua suuremmaksi, todella suureksi. Leikkauksen jälkeen tehdyn ultraäänen perusteella reikä on nyt tukevasti ummessa. Sydän on siirtymässä teho-osastolle. Iltapäivällä päästäisiin katsomaan.

Helpotuksen huokaus. Ilmoitukset läheisille. Oliko tämä nyt tässä? Väsyneenä Äiti huokaa, että tästä tämä taitaa vasta heidän osaltaan alkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti